Olen pitkään miettinyt, että mitä on ystävyys tai ystävä. Nykyään ihmiset puhuvat, että " ystävien kannsa tein sitä ja tätä ja vietettiin iltaa ystävien kanssa". Minä vain haluaisin tietää, mitä se tarkoittaa kun ihmisellä on ihminen jota hän voi sanoa ystäväksi. Ystävähän on enemmän kuin kaveri tai tuttu. Ystävälle kerrotaan ilot ja surut ja ystävään luottaa... tai niinhän ainakin pitäisi, jos siis on oikea ystävä. Minä kohtasin surun ja sen myötä romahtamisen ja olin työkyvytön yli neljä kuukautta. Silloin olisin kaivannut ystävää. Kaikki ne ihmiset joita luulin tosi ystäviksi eivät kertaakaan kysyneet  "miten minä voin? tai mitä minulle kuuluu"... sen jälkeen en ole laskenut heitä ystäviksi. Olenko siis arvioinut ihmiset väärin? Vai olenko kenties odottanut enemmän kuin olisi pitänyt? Pohdin tätä päivittäin... Nyt minulle ei siis ole yhtään ystävää mutta tuttuja on senkin edestä. Sitä voi sitten pysätyä rupattelemaan kaupassa tai kadulla ja sanoa iloisesti hei, eikä kenenkään tarvitse ottaa mitään vastuuta toisen kuulumisista tai muustakaan.